VTT:n Koljonen: Kiertotalous tärkeä keino Suomen päästöjen vähentämisessä

Julkaistu: 07.03.2019

Vastikään julkaistun selvityksen mukaan Suomi voi saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteen jo vuoden 2040 tienoilla.

Selvityksen toteuttaneen tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen VTT:ltä toteaa, että tavoitteen toteutuminen vaatii kuitenkin kunnianhimoista ilmastostrategiaa.

– Epävarmuudet ovat valmistuneen selvityksenkin perusteella suuret, joten analyysejä ja vaikutusten arviointeja tulee jatkaa, jotta paremmin ymmärretään mahdollisten päätösten ja toimien vaikutukset koko yhteiskuntaan, hän sanoo.

Valtioneuvoston rahoittaman selvityksen Suomen pitkän aikavälin kokonaispäästökehityksestä (PITKO) tekivät Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Suomen ympäristökeskus SYKE.

Päästöjä vähemmäksi, hiilinieluja vahvemmiksi

Kokonaispäästökehitystä arvioitiin neljän laskennallisen skenaariopolun avulla. Niitä käsiteltiin kolmessa työpajassa, joihin osallistui edustajia noin 40 organisaatiosta. Lisäksi toteutettiin kyselytutkimus (1000 vastaajaa), jossa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteista ja keinoista.

Selvityksen tulos oli, että Suomi voi saavuttaa vuodelle 2050 tarkastellun päästövähennystavoitteen erilaisia polkuja pitkin. Tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä vuoteen 2050 mennessä 85–90 % vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Jotta tavoitteet saavutetaan, Suomen tulee selvityksen mukaan panostaa nopeaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen kaikilla päästösektoreilla. Lisäksi tarvitaan keinoja, joilla hiilidioksidia poistetaan ilmakehästä. Metsien hiilinielujen ylläpitäminen ja vahvistaminen ovat tässä tärkeässä roolissa.

Kriittisiä tekijöitä ovat energian käytön tehostuminen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, uusiutuvan energian merkittävä lisäys, energiajärjestelmän sähköistyminen sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) käytettävyys bioenergian ja teollisuuden prosessien yhteydessä.

Kiertotalouden merkitys suuri

Koljonen kertoo, että PITKO-hankkeen järjestämissä asiantuntijatyöpajoissa kiertotalous nostettiin yhdeksi tärkeimmistä keinoista saavuttaa pitkän aikavälin vähäpäästötavoitteet Suomessa.

– Toisaalta kiertotalouden edistämiseen tähtäävistä toimista oltiin eri mieltä, eli osa asiantuntijoista korosti valtionohjauksen, kuten verotuksen, tärkeyttä kun taas osa asiantuntijoista oli vero-ohjausta vastaan, hän toteaa.

Koljonen itse pitää todennäköisenä, että tarvitaan sekä poliittisia toimia että teknologioiden, kiertotaloutta edistävien järjestelmien ja uusien liiketoimintamallien kehitystä. Poliittisilla toimilla hän tarkoittaa regulaatiota eli säännöstelyä tai vero-ohjausta.

Tarkempia suosituksia vero-ohjauksen tai säännöstelyn sisällöstä PITKO-hanke ei esitä. Koljonen toteaa, että asia vaatii laajempaa tutkimusta, jossa huomioidaan vaikutukset kuluttajien, yritysten ja yhteiskunnan näkökulmista.

Käyttäytymisen muutokset kohti energia- ja materiaalitehokkaampaa taloutta nousivat selvitystyön aikana myös keskiöön.

– Sosiaalisilla innovaatioilla esimerkiksi liittyen jakamistalouteen tai vaikkapa yhteisöllisiin investointeihin ja omistajuuteen voidaan myös edistää kiertotaloutta, Koljonen kertoo.

Kansalaisilta tuki päästöjen vähentämiseen

Asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii selvityksen mukaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Tälle on kyselyn perusteella myös kansalaisten tuki. Kyselyyn vastanneista 75 % näki ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeänä tavoitteena ja 65 % katsoi, että Suomen pitää jatkaa päästöjen vähentämistä riippumatta muiden maiden teoista.

– Kansalaiskyselyn perusteella päästöjen vähentämiseen on nyt tahtoa, ja valmiudet esimerkiksi arjen pieniin muutoksiin liittyen ruokavalioon tai energian käytön tehostamiseen nähtiin hyvänä, Koljonen kertoo.

Selvitys on luettavissa täällä.

Teksti: Hanna Kallunki

Kuva Tiina Koljoselta