Miten kunnat voivat edistää sekä kiertotaloutta että kasvua?
Julkaistu: 29.05.2019
Vaikka luonnonrajojen rajallisuus tulee huomioida kaikessa toiminnassa yhä vahvemmin, kiertotalous voi tuoda lisää kilpailukykyä ja kasvua, todettiin Syken ja Motivan järjestämässä seminaarissa viime viikolla.
Tilaisuudessa käsiteltiin kuntien keinoja hiilineutraalin kiertotalouden saavuttamiseksi. Esillä oli laaja kattaus erilaisia työkaluja, joita kunnat voivat hyödyntää. Kunnat voivat edistää kiertotaloutta muun muassa yhteistyöllä, suunnittelulla, ohjauksella sekä energia- ja liikenneratkaisuilla.
Tähän juttuun on koottu poimintoja 23. toukokuuta järjestetyn seminaaripäivän sisällöstä.
Seminaarin avannut Syken Jyri Seppälä rohkaisi kuntia jakamaan tietoa erilaisista ratkaisuista ja käyttämään niitä, jotka ovat omassa toimintaympäristössä toteutuskelpoisia.
Kiertoa mietittävä alusta asti
Sitran Laura Järvinen toi esille asioita ja palveluja, joiden avulla kunnat voivat mahdollistaa ja toteuttaa kiertotaloutta. Hän myös taustoitti sitä, mitä kiertotalous on.
– Kiertotalous on ainoa talousmalli, jossa luonnonvaroja kulutetaan maapallon kantokyvyn rajoissa, hän kuvasi.
Järvinen kertoi, että on tärkeää arvioida materiaaleja, tuotteita ja palveluja kiertotalousnäkökulmasta jo niitä luotaessa.
Yhteistyötä ja suunnittelua
Suomi on kansainvälisesti kiertotalouden edelläkävijämaa, Järvinen totesi. Kunnissa ja kaupungeissa edistetään merkittäviä kiertotaloushankkeita.
Kunnissa voidaan edistää kiertotaloutta eri toimialojen yhteistyöllä, tarjoamalla yrityksille testialustoja, hankkimalla palveluita tuotteiden sijaan, aluesuunnittelulla, kaavoituksella ja rakentamisella, edistämällä joukkoliikennettä ja autojen yhteiskäyttöä, jakamalla tietoa kiertotaloudesta.
Tätä palvelee myös käynnissä oleva Vuoden kiertotalouskunta -kilpailu.
– Kilpailulla ei haeta pro-kuntaa vaan konkreettisia esimerkkejä. Halutaan nostaa niitä esille.
Järvinen korosti, että kiertotalouden edistämiseen tarvitaan meitä kaikkia: valtiota, kuntia, yrityksiä, kansalaisia. Rohkaisevaa on, että suomalaisten asenteet ovat myönteiset: 87% suomalaisista kokee toivottavana, että Suomi siirtyisi kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä.
Säästetään luonnonvaroja, lisätään elinvoimaa
Järvisen mukaan on strategisesti tärkeää suhtautua luonnonvaroihin niukkuutena, mutta toisaalta nähdä kiertotalous kilpailukyvyn ja elinvoiman perustana.
– Miten kunta voi toimia operaattorina siirtymisvaiheessa, kun yrityksille ei vielä ole bisnescasea, hän kysyi.
Järvinen myös vinkkasi, että Sitra on järjestämässä syksyllä kuntien kiertotalousmarkkinoita, joista tulee lisätietoa Sitran verkkosivuille ennen juhannusta.
Energiatehokkuussopimuksilla säästöjä
Kirsi-Maaria Forssell Motivasta puhui tilaisuudessa siitä, miten energiatehokkuussopimuksilla voi saada vauhtia ilmastotyöhön.
– Energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen keino täyttää EU:n tiukat energiatehokkuusvelvoitteet, hän kertoi.
Sopimuksilla onkin saatu paljon aikaan: vuosina 2008–2016 niillä säästettiin vuosittain energiaa 15,9 tWh:a ja vähennettiin CO2-päästöjä 4,7 miljoonaa tonnia.
Tällä hetkellä kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa (KETS) on mukana jo 85 kuntaa ja kaupunkia ja 6 kuntayhtymää. Energiatehokkuussopimuksen myötä kustannustehokkuus ja kannattavuus paranevat, ilmastokuorma pienenee ja luonnonvaroja säästyy sekä energiakulut pienenevät.
Hankinnat ja jätemääräykset kuntien vaikutuskeinoina
Syken Tuuli Myllymaa kertoi tilaisuudessa poimintoja Circwaste-hankkeesta, jonka tavoitteena on kestävä jätehuolto ja kiertotalouden valtavirtaistaminen. Hankkeessa on mukana 10 kuntaa.
Myllymaa totesi, että kunnilla on mahdollisuus edistää Circwasten tavoitteita muun muassa hankintojen, tiedonvälityksen ja jätemääräysten avulla.
Yleisökommentissa ihmeteltiin sitä, että esimerkiksi muoville on vaikea löytää hyödyntäjiä. Kysyttiin, että miten yritykset saataisiin kierrättämään kierrätysmateriaaleja.
Kiertotalouteen liittyvää palvelullistamista ja tuotteistamista kaivattaisiinkin lisää. Pitäisi myydä tavaroiden sijaan enemmän hyötyjä, esimerkiksi valoa tai liikkumista.
Myllymaa innosti kilpailujen järjestämiseen.
– Suomalaiset ovat aina valmiita kisaamaan, tätä kannattaa hyödyntää, hän sanoi.
Muun muassa Jyväskylän kaupunki ja Business Joensuu ovat saaneet hyviä ideoita kilpailuilla.
Kuopiossa sähköavusteisia kaupunkipyöriä
Syken Venla Riekkinen ja Hanna Eskelinen kertoivat hyvistä hiilineutraalin kiertotalouden esimerkeistä.
Keskiössä olivat liikenteeseen liittyvät ratkaisut: Jyväskylän kaupunki on tehnyt linjauksen, että autoja tai kuljetuspalveluita hankittaessa huomioidaan biokaasu ensisijaisena käyttövoimana. Elokuussa Jyväskylässä on neljä biokaasulla toimivaa linja-autoa ja kotihoidossa on kymmenkunta biokaasuautoa.
Kuopiossa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön sähköavusteiset kaupunkipyörät. Nyt 1 500 pyörällä on jo 1 200 rekisteröitynyttä käyttäjää ja käyttökokemukset ovat hyviä. Mikkelin kaupunki on tarjonnut peruskoululaisille ilmaisen joukkoliikenteen, mikä on nostanut matkustajamääriä 40 prosentilla.
Yhdistetään ideoijat ja toteuttajat
Elli Saari ja Elina Ovaskainen Motivasta kertoivat Kokeilunpaikka.fi-sivustosta, jonka tarkoituksena on yhdistää ideoijat, toteuttajat, sparraajat ja rahoittajat. Siellä voi kertoa ideansa, tehdä ehdotuksia ja edetä kokeiluun verkoston tukemana.
Kokeilunpaikassa on esillä myös kiertotalousaiheisia ideoita. Sivuston tavoitteena edistää kokeilukulttuuria ja tehdä pienillä summilla isoja asioita – pelkäämättä epäonnistumisia.
Sivustolla kerrotaan muun muassa kokeilusta, jossa särkikaloja hyödynnettiin tuontitonnikalan sijasta julkisissa keittiöissä ja pyrittiin luomaan uutta yritystoimintaa alueelle.
Seminaaripäivän aikana eräs osallistuja totesi, että ulkomaista kasvisruokaa käytetään paljon ja pohti, että miten suomalaista ruokaa, lähiruokaa, voitaisiin hankinnoissa hyödyntää enemmän. Esille nousi mahdollisuus, että ruokalistoja suunnittelemalla voi suomalaista ruokaa käyttää enemmän.
Kuvituskuva: Roine Piirainen / Kuviasuomesta.fi