EU aikoo vauhdittaa kiertotaloutta – kuntien ja kaupunkien vastuu on suuri

Julkaistu: 23.07.2019

Tavoitteena on yhteiskunta, joka ei haaskaa luonnonvaroja vaan luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia niukkuudesta ja ongelmien ratkaisusta, linjasivat EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit kokoontumisessaan Helsingissä 11.–12. heinäkuuta.

Kokouksen yhtenä pääaiheena oli kiertotalouden laajentaminen uusille aloille.

– Siirtymällä kertakäyttökulttuurista kiertotalouteen voisimme yksin EU:ssa puolittaa teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2050 mennessä. Myös kulutuksen aiheuttama paine luonnolle vähenisi, jos materiaalit kiertäisivät paremmin, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ympäristöministeriön tiedotteessa.

Kestävää kilpailukykyä

Mikkosen mukaan EU:n kilpailukyvyn täytyy perustua kestävyyteen: ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luonnonvarojen säästävään, pitkäikäiseen käyttöön.

Ministerit katsovat, että EU:n tulee jatkaa kunnianhimoista kiertotaloutta tukevaa politiikkaa. Tuotannon ja kulutuksen tulee perustua materiaalien käytön vähentämiseen, uudelleenkäyttöön, korjaukseen, uudelleenvalmistukseen ja kierrätykseen eli kuuden R:n politiikkaan (refuse, reduce, reuse, repair, remanufacture and recycle).

Mielenkiintoisia ovat muun muassa Hollannin pilotit, joissa materiaalin hankintaa korvataan palveluilla ja kierrätysmateriaaleja edellytetään käytettävän julkisella sektorilla, esimerkiksi vaatetuksessa ja rakennuksissa.

Kiertotaloutta kaikille sektoreille

Suunnitelmissa on luoda EU:lle uusi kiertotalouden toimintaohjelma, kiertotalous 2.0, joka vauhdittaa kiertotalouden toimeenpanoa ja ulottaa toimet kaikille merkittäville sektoreille. Uusia toimia tarvitaan erityisesti rakentamiseen, tekstiileihin, liikkumiseen ja ruokaan liittyville aloille.

– Kaupungit ja alueet käyttävät noin 70 % globaaleista resursseista sekä tuottavat keskimäärin 50 % jätteistä, joten julkisen sektorin rooli kiertotalouden edistämisessä on keskeinen, ministeri Mikkosen erityisavustaja Timo Juurikkala kertoo.

Kuntien ja kaupunkien vastuu on suuri:

– Ne tekevät sekä aluesuunnittelussa, infran rakentamisessa että julkisissa hankinnoissa ratkaisuja, jotka joko lisäävät luonnonvarojen kulutusta tai edistävät kiertotaloutta pitämällä luonnonvarat kierrossa mahdollisimman pitkään, Juurikkala toteaa.

Juurikkalan mukaan kunnissa käytetään tällä hetkellä vain noin 9 % materiaaleista uudelleen.

Kierrätysastetta nostettava

Jätedirektiivit asettavat myös kunnianhimoisia tavoitteita kierrätykselle, ja tässä kunnilla ja alueilla on tärkeä rooli. Vuonna 2017 kierrätysaste oli 41 % ja vuonna 2020 yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 50 %.

– Käytännössä kaikkien jätejakeiden erilliskeräystä tulee laajentaa, varsinkin keräystä suoraan kiinteistöiltä, Juurikkala kertoo.

Ministeri Mikkosen mielestä EU:n globaali ympäristöjohtajuus on nyt nostettava uudelle tasolle.

– Suomi toimii EU:n neuvoston puheenjohtajana tärkeällä hetkellä: nyt on aika ratkaista kestävyyskriisi. EU:lla on yhdessä toimiessaan mahdollisuus löytää ratkaisut niin ilmastokriisin kuin kuudennen sukupuuttoaallon pysäyttämiseen, hän summaa tiedotteessa.

Suomen tavoitteena on valmistella ministerikokouksen keskustelujen pohjalta kiertotaloudesta päätelmät, joita käsitellään ympäristöneuvostossa syksyllä.

Teksti: Hanna Kallunki

Kuva: Mikael Ahlfors